Vanhat katolisen ajan kirkot

Seurakunta on syntynyt jo 1300-luvulla, todennäköisesti 1350-luvulla, jolloin Marttilassa on ollut kirkkotila ja kirkkoherra. Seurakunnan nimi on ollut Parrochia sancti Martini, jota käytettiin myöskin Suur-Marttilasta, johon kuuluivat nykyiset Tarvasjoen, Karinaisten ja Kosken Tl seurakunnat. Nämä itsenäistyivät vv. 1911-1913.

Ensimmäinen asiakirjatieto Marttilan seurakunnasta on 20.6.1409, jolloin silloinen Marttilan katolinen kirkkoherra Henrik Tuomaanpoika teki lahjoituksen Turun Tuomiokirkolle.

Marttilan Krouvin kirkko oli todennäköisesti ensimmäinen katolisen ajan vaatimaton kirkko. Marttilan oli tuolloin Uskelan seurakunnan aluetta. Perimätiedon mukaan Marttilan alueella olisi ollut pieniä puukirkkoja Tarvasjoen kirkonkylässä ja Marttilan Krouvin kylässä. Ne palvelivat Hämeen härkätien katolisina rukoushuoneina silloisten majatalojen lähellä.

Marttilan Mäntsälän kirkko on vanhin Marttilan seurakuntakirkko. Se on ollut Mäntsälän kylän kohdalla aivan Paimionjoen rannassa. Siinä on ollut myöskin hautausmaa. Kirkosta on säilynyt sanonta, että se oli ”isomman niittuladon kokoinen, hyvin jyrkkäkattoinen huone.” Sieltä on muistona kaksi puuveistosta, jotka ovat tallessa kirkkomuseossa. Nykyisen kirkon eteisessä oleva alttarikrusifiksi on ollut käytössä Mäntsälän kirkossa. Kirkko luhistui jokeen 1400-luvun lopussa. Vuoden 1741 väestökirjassa mainitaan kirkon paikalla olleen muistokappelin. Myös hautakiviä on löydetty tuon vanhan kirkon paikalta.

Marttilan seurakunnan kirkot nykyisellä paikalla

Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1500-luvun vaihteessa. Koska seurakunnan pappila sijaitsi Mäntsälän kirkosta joen ranta-alueella noin kilometrin päässä, niin uusi kirkko rakennettiin hiekkakummulla olevan pappilan viereen. Tämän kirkon tarkkaa rakennusvuotta ei ole tiedossa, mutta sen arvellaan tulleen rakennetuksi heti 1500-luvun alussa. Se oli puusta, mutta sakaristo tehtiin kivestä. Sakariston rauniot kaivettiin ylös 1937 ja niistä kivistä päätellään rakennus ajankohdaksi 1500-luvun taitevuodet. Katolisen kirkon puuveistoksi oli jäljellä 23 kappaletta, joista suurin osa omassa kirkkomuseossa.

Kirkonkello on valettu vuonna 1503 ja nuorempi kello vuonna 1700.

Marttilan seuraava kirkko

Toinen kirkko rakennettiin edellisen paikalle 1645. Kivisakaristo palveli myös tätä toista kirkkoa. Sen mitat ovat olleet 7 x 25 metriä. Se oli suorakaiteen muotoinen, paanukattoinen ja lehteri oli länsipäässä vastapäätä alttaria. Kellotapuli oli erikseen kirkon pohjoispuolella. Tähän kirkkoon kenraalikuvernööri, kreivi Pietari Brahe lahjoitti nykyisinkin käytössä olevan saarnastuolin. Hänen 1650 kuolleen puolisonsa Kristina Stenbockin muistoksi.

Kirkko oli huonosti perustettu ja se alkoi lahota. Vuonna 1729 kirkkoa korjattiin ja laitettiin uudet kattotuolit. Pitäjänkokous päätti 1763 purkaa kokonaan vanha kirkko ja rakentaa samalle paikalle uusi kirkko itä-länsisuunnassa.

Marttilan nykyinen kirkko, Pyhän Martin kirkko

Kolmannen kirkon suunnittelu ja rakentaminen annettiin turkulaisen Antti Piimäsen tehtäväksi. Hänen piirtämänsä kirkon mitat ovat 10 x 26 metriä ja sisäkorkeus 7 metriä. Rakentaminen aloitettiin 16.4.1765 ja saatiin valmiiksi jo saman vuoden elokuussa. Se vihittiin Jumalan huoneeksi 1.9.1765. Koska kirkon perustukseen, kivijalkaan tarvittiin lisää kiviä, purettiin vanha kivisakaristo, jonka kiviä käytettiin tähän tarkoitukseen. Samalla päättyi kolme kirkkoa palvelleen sakariston aika.

Kirkon länsipäätyyn rakennettiin kellotapuli, joka on 30 metrin korkuinen. Se on myöhäisbarokki-tyylinen sipulikattoineen. Kirkon pohjoisseinällä on sakaristo ja eteläpuolella asehuone, joka otettiin kirkkokäyttöön vuoden 1922 korjauksessa. Kirkko tuli maksamaan 5300 kuparitaalaria.

Nykyisessä kirkossa tehtiin korjauksia vuosina:

Vuonna 1771 ulkoseinät pysty laudoitettiin ja 1782 seinät maalattiin punaisiksi kuten tapulikin.

1833 kirkon alkuperäiset pienet ikkunat suurennettiin pyörökaarisiksi.

1857 hankittiin uusi alttaritaulu, jonka maalasi hovimaalari R.W.Ekman. Taulusta on toisinto

Lopen kirkossa

1861 kirkon permanto uusittiin ja sisäseinät laudoitettiin, joka on edelleen sama laudoitus

1864 kirkon ovet tehtiin kaksoisoviksi. Alttarikaide uusittiin ja tehtiin alttaritaulun pilarit

ja ”Jumalan silmän” ympärille kolmio ja sen yläpuolelle risti.

1865 maalattiin kirkko kauttaaltaan valkoiseksi, myöskin saarnatuoli.

1882 kirkkoon asennettiin B.A.Thulenin mekaaniset urut, joissa oli 9 äänikertaa.

1893 kirkko laudoitettiin uudelleen nyt vaakatasoon ja maalattiin öljyvärillä vaaleanharmaaksi.

Sakaristoon tehtiin lämmitysuuni, joka vuonna 1900 muutettiin kaminaksi.

1901 Kirkkosaliin laitettiin kolme ns. ripakaminaa.

Vuoden 1922 korjaus kirkkosalissa. Suunnittelija arkkitehti Ilmari Launis:

Uusittiin kirkon lattia, sisäkatto ja penkit. Penkkien päätyihin liitettiin vanhat päätylaudat ja peilikoristeiset etuseinät.

Penkkien muita värejä: 1832 sininen, 1864 tammen värillä ja 1962 nykyinen tumman harmaa väri.

Ennen vuoden 1860-luvun korjausta kirkossa oli yksinkertaiset palhotuista laudoista tehdyt penkit, jotka oli otettu talteen vanhasta vuoden 1645 kirkosta.

Urkulehteriä suurennettiin ja lehterien portaat muutettiin ja etelän asehuoneporstua yhdistettiin kirkkoon. Koko kirkko maalattiin sisältä ja kuoriin tehtiin katedraalilasista väri-ikkunat.

Kuoriseinään maalattiin harmaa verho tupsuineen, joka kuvasi Jerusalemin temppelin esirippua.

Sidehirsiin maalattiin Raamatun lauseet:

Alttarilta katsoen ensimmäiseen sidehirteen Näin on Jumala maailmaa rakastanut ja toiseen Veisatkaa Herralle uusi virsi. Urkulehteriltä katsoen: Veisatkaa Herra uusi virsi ja toiseen sidehirteen Hän kantoi meidän sairautemme.

Myöhempiä korjauksia:

Vuonna 1926 Kangasalan urkutehdas rakensi uudet pneumaattiset urut, joihin tuli 12 äänikertaa.

Samalla urkupöytä siirrettiin lehterin etuosaan.

1941 kirkkoon asennettiin sähkövalot ja kattokruunut sähköistettiin.

Myöskin urkuihin asennettiin sähköinen ilmansaanti. Sähköurakka maksoi 17 000 mk.

Siihen saakka kirkkoon toivat valoa vain kynttilät.

Joulukirkkoon saatiin lisävaloa kahdesta keskikäytävälle asennetusta kynttiläkaaresta.

Ne ovat vielä nähtävänä tapulin eteisessä.

1992 urut peruskorjattiin ja muutettiin mekaanisiksi, kuten alkuperäiset vuoden 1882 urut olivat.

Äänikertoja lisättiin ja niitä on nyt 16. Soittopöytä uusittiin ja muutettiin nykyiselle paikalle.

Vuoden 1962 sisäkorjaus, jonka suunnitteli Veikko Larkas.

Silloin uusittiin kirkon lattia entisen lattian päälle.

Kaminalämmitys muutettiin vesikeskuslämmitykseen, jonka pannuhuone oli pappilan kellarissa.

Alttarikaide suurennettiin ja sakaristo paneloitiin, jolloin tehtiin nykyiset komerot.

Kirkko maalattiin kokonaisuudessaan sisältä ja päältä. samalla maalattiin peittoon sidehirsien Raamatun lauseet ja kuoriseinän verhot.

Hankittiin uudet alttarivaatteet. Paanukatto siveltiin mätänemistä estävällä aineella.

Sähkötyöt uusittiin ja seinille asennettiin sähkökynttilät.

Kuoripäädyn yläikkunaan asennettiin ns. katedraalilasit.

Urut äänitettiin ja viritettiin uudestaan ja asennettiin ilmankostuttaja, joka poistettiin 1980-luvulla.

Kirkon sisäseinät maalattiin vaalean harmaaksi, samoin katto ja lattia harmaaksi, joka oli ollut vuodesta 1945 ruskea.

Sidehirsien konsoleihin maalattiin sinisellä ja ruskealla koristekuviot ja paperoituun kattolistaan meanderinauha ja kattoon kynttiläkruunujen kiinnityskohtiin tähdet.

Yksittäisiä korjauksia:

Ulkomaalaus uusittiin 1972 vanhan mallin mukaiseksi.

Saarnatuolin korjaukset:

Esikuvana on ollut Mikael Baltin 1650 tekemä Turun tuomiokirkon saarnastuoli.

Vuosina 1979- 1980 se restauroitiin taiteilija Tapio Hiltusen suunnittelemana.

Marttilalainen Onni Pöhö veisti saarnatuoliin puuttuvat puuosat.

Lähetyskynttelikkö hankittiin 1981 seppä Erkki Lehtiseltä Ollilasta.

Sivujen peili- ja pilasterikoristelu kunnostettiin.

Kulmapilasterien leijonanpääkonsoleille seisovat apostolit:

Vapahtajan kädessä on maapallo, koska hän on koko maailman Vapahtaja.

Jaakobin päällä on pyhiinvaeltajan asu. Pietarin kädessä avain. Matteuksen kädessä kirves.

Muiden 9 apostolin tunnukset puuttuvat. Oven yläpuolella on Ruotsin vaakuna, kolme kruunua.

Katoksen päällä pelikaani, joka on yksi Vapahtajan vertauskuva. Kulmissa enkelipääkoristeet.

Sivuilla laakeriseppeleen kehyksen sisällä enkelin pää. Etusivulla on Pietari Brahen ja Stenbock-sukujen vaakunat.

Saarnastuolin kuninkaallisen katoksen reunalistassa on Jesajan kirjan teksti Jes.55:3.

”Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni, kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää.”

Vuonna 1832 saarnatuoli maalattiin siniseksi kalkkimaalilla. Sitten 1893 se maalattiin harmaanvalkoiseksi ja yksityiskohdat kultauksena. Vuoden 1980 restauroinnissa sitten palautettiin saarnastuolin alkuperäiset värit: vaaleansininen pohjaväri, yksityiskohtiin oranssi, valkoinen ja punertavan ruskea väri.

Kirkon viimeisimmät korjaukset:

1978 lämpökanaalin uusiminen kirkon ja pappilan välille.

1981 kirkon kellotapulin seinien korjaus.

1982 automaattinen palohälytys ja sammutusjärjestelmä asennettiin.

1983 kirkon ulkomaalaus valkoiseksi

1994 ulkomaalaus nykyiseen väriinsä

2004 Kirkon peruskorjaus sisällä. Kustannusarvio 513.000 euroa alitettiin!

Tehtiin mm:

Uusi sisäkatto, uudet kirkonpenkit kirkkosaliin, vanhat jätettiin sivuparville. Poistetut penkit lahjoitettiin Itä-Viroon Tapan seurakunnalle. Kaikki uudet sähkötyöt, valaistus, hälytysjärjestelmän uusiminen, kuorin laajennus, vanhojen maalikerroksien poistaminen ja uusi maalaus. Raamatunlauseiden esiin ottaminen sidehirsissä, jotka peitettiin v. 1962 remontissa! Eteisen vitriinit, urkuparvelle hankittiin tuolit,

vanhan kirkko-oven ja vuoden 1503 kirkonkellon laittaminen tapulin eteiseen nähtäväksi. Kirkon pääoven viereen laitettiin ilmoitustaulu, jossa on mm. palveluksien ajat. Urkuparvelle tuolit. Äänentoisto uusittiin. Eteläseinällä ollut Ali-Eskolan ehtoollista esittävä puutyö siirrettiin seurakuntatalon kerhotilaan.

1300-luvulta oleva kivinen kastemalja siirrettiin pohjoispuolen sivulaivaan

ja sen viereen lähetyskynttelikkö ja 1700-luvulta oleva Kristus-kuva

”alttaritauluksi.”

Sakastin sisustus uusittiin kaapiston ja kirkkotekstiilien säilytys laitettiin ajanmukaiseen kaapistoon. Sakastin ja kappelin kohdalla olevien porttien kiviportaat poistettiin ja tehtiin loivaksi käytäväksi. Heikolan puoleisen kirkonoven portaisiin laitettiin invalidiluiska ja käsikaide.

Katon tervaukset 1990-luvulla, syksyllä 2002 ja syksyllä 2003, mutta ei tervattu tapulin kattoa. Sen kunnostaminen tapahtuu kesän 2007 aikana, jolloin kirkon katolle palautetaan 1700-luvun tyyliä olevat puuristit itä-, länsi- ja pohjoispäätyjen kohdalla.

Vuoden 2002 maaliskuun piispantarkastukseen ja Markku Niemelän virkaanasettamiseen hankittiin kirkkoon uusi lukupulpetti, palvelualttari, sakastin rukousalttari ja kirkkoon Kristus-kynttilä

Adventtina 2005 otettiin kirkkoneuvoton päätöksen mukaisesti kirkon viralliseksi nimeksi Pyhän Martin kirkko, joka oli ollut kirkon nimenä jo aikaisemminkin. Syyskuun 4. päivä. 2005 pystytettiin ns. Mäntsälän kirkon valkoinen muistomerkki aurinkokellon viereen sukuseuran toimesta. Samana päivänä klo 10 pidettiin Pyhän Martin kirkon 240-juhlamessu ja -juhla, jossa oli mukana mm. Martnan ystävyysseurakunnan jäseniä Viron Läänenmaalta.

Kirkkomuseon perusteellinen kunnostus, esineiden luettelointi ja esille laittaminen tehtiin kesällä 2005. Suunnittelu ja toteutus Anu Johanssonin käsialaa.

Hautausmaan kunnostus kesällä ja syksyllä 2003. Vanhoja puita poistettiin, käytävät päällystettiin kalliomurskeella, pienet käytävät täytettiin ruokamullalla samoin sankarihaudan ympäristö. Vanhan ja uuden hautausmaan rajalla kunnostettiin uurnahautausalue ja Kumpulan puoleiseen reunaan muistolehto ja hautamuistomerkki. Adventtina 2003 pyhitettiin Jumalan sanalla ja rukouksella uurnahautausalue ja muistolehto.

Vuodelta 1815 oleva aurinkokello ja v.1909 kivijalusta siirrettiin pääoven oikealle puolelle.

Kunnostusta jatkettiin mm. kesällä 2006 pensasaitojen poistamisella hautakivien välistä, käytävän päässä olevan mittausmerkkien yhteyteen liitettiin 40 cm, mittakeppi. Muualle haudattujen kynttilänpaikan ristit maalattiin. Hankittiin hautausmaan ilmoitustaulu kirkkoportin viereen. Hautausmaan Kumpulan puoleisen kuusiaidan takaa löydetyt vanhat hautapaikkojen reunakivet tuotiin lämpökeskuksen taakse syksyllä 2006.

Sankarihauta-alue kunnostettiin samaan aikaan, puut poistettiin,

nurmikko uudistettiin ja pensaita ehostettiin.Sankarivainajien muistomerkki pestiin kesällä 2006 ja tekstien luettavuus parani.

Seurakuntatalo. Seurakunnan työntekijöiden nimitaulut hankittiin sakastiin ja srk.talon eteiseen 2003. Työntekijöiden autopaikan lämpöpylväs syksyllä 2003 ja adventtina eteisen ikkunoihin kynttilät.

Alttariseinään kiinnitettiin puuristi syksyllä 2004.

Alttarinseinän yläpuolella olevaan neliosaiseen kaari-ikkunaan tilattiin turkulaisesta Riikka Kaistilta lasityö, jonka nimeksi hän antoi ” Taivaan portti.” Tämä kiinnitettiin 4.9.2005 pidettävän seurakuntatalon 20-vuotisjuhlan edellä. Kaiuttimet siirrettiin päädystä sivuseinille. Keittiöön uudet kylmäkaapit keväällä 2005. Seurakuntatalokiinteistön lämpöpatterit uusittiin tammikuussa 2006. Pihalla oleva veteraanikiven ympäristö siistittiin kesällä 2006 ja istutettiin surukuuset.

Siunauskappelin/ ruumiskylmiön katto uusittiin, salaojat seinän viereen ja päätyseinään laitettiin kiviverhous keväällä 2003. Syksyllä istutettiin surukuuset kappelin eteen ja uurnahautausalueelle.

Oven yläpuolelle laitettiin katos ja sen alle ovivalo. Kappelin sisälle hankittiin uurnan säilytyskaappi 2004. Uusi ulko-ovi laitettiin kesällä 2006.

Lämpökeskuksen ympäristön siistimistä syksyllä 2006, poistetut hautojen reunakiviä löydettiin kuusiaidan takaa ja tuotiin lämpökeskuksen taakse mahdollista käyttöä varten.

Martinmajan katon uusiminen ja vesikourujen asentaminen 2003. Maalaustöitä. Ilmanvaihdon parantaminen keväällä 2005. Patterien uusiminen tammikuussa 2006 ja ympäristön siivousta tehtiin syksyllä 2006. Talkoomiehenä Arto Heikkilä. Vesi kunnan vesijohdosta keväällä 2006.

Pappilassa ja sen pihapiirissä tehtyjä korjauksia:

Pappilan puutarhan ja tienvarsien raivaaminen keväällä 2002. Pihavalojen lisääminen syksyllä 2002. Saunan peruskorjaus ja Terassin laittaminen keväällä 2003, salaojaputkien asentaminen sadevesirännien alle keväällä 2004. Vuonna 1979 istutettujen mäntyjen karsiminen syksyllä 2004, ulkokellarin ja ympäristön kunnostaminen keväällä 2005.

Pappilan navettaan kunnostettiin kesäkappeli ja navetta maalattiin talkoilla keväällä 2003 Samoin pihanpuolelle vesikourut. Puimalan maalaaminen keväällä 2004. Näissä oli talkooporukkana miestenpiiri. Paimionjoen rannassa olevan vesipumppuhuoneen kunnostus ja maalaus syksyllä 2004. Navetan takana perunamaan raivaaminen ja kunnostaminen Esko Jalosen toimesta 1999 ja kesällä 2006.

Kirkkoherrojen aikana tehtiin mm…

Anton V. Suurpään aikana:

1922 sisäremontti kirkossa

Wilho J. Vihervaaran aikana:

1949 uusi seurakuntatalo/kirkonkylän rukoushuone rakennettiin. 1962 sisäremontti kirkossa

pappilan lämmitysjärjestelmän uusiminen 1950-luvun vaihteessa.

Veli I. Laajoen aikana:

1972 kirkon maalaustyöt ja sakastin vihreä väri. Siunauskappeli rakennettiin.

Aatos P. Vesamäen aikana:

Martinmaja rakennettiin 1979.

Hannu O. Palmun aikana:

Lähetyskynttelikkö hankittiin kirkkoon 1981.

Timo V. Mäkisen aikana:

Uusi seurakuntatalo rakennettiin 1985

Jorma O. Bäckmanin aikana:

Uusi lämpökeskus ja hautausmaan huoltorakennus rakennettiin 1998.

Markku O. Niemelän aikana:

Hautausmaan kunnostus 2003. Martinmajan kattotyöt ja ympäristön siistiminen 2003. Navetan maalaaminen, Kesäkappelin kunnostus pappilan navettaan 2003, Kirkon sisäremontti 2004. Maakellarin kunnostus ja Seurakuntatalon lasityö 2005. Syksyllä 2006 päätös tapulin paanukaton korjauksesta/tervauksesta ja kirkon katolle laitettavien ristien asentaminen vuoden 2007 aikana.